i am fat

Eilen tuli syötyä ihan liikaa.. Mulla oli aamulla aika paha olo, kiitos eilisen alkoholin ja oksennettuakin tuli pari kertaa.. Mut eipä siitä mitään iloa ollut kun ei ollu mahassa mitään, mitä oksentaa!

Kuitenkin, meillä oli ruoka joskus kahelta ja söin muutaman paistetun perunan ja yhen kanapihvin. Oli ihan sairaan hyvää ja olisin voinu syyä vaikka kuinka paljo, mut enpäs syöny. Join maitoa. Jonkun ajan päästä lähdin mun poikaystävälle ja siellä olis ollu ruoka. Mut kieltäydyin, koska olin just syöny. Ja tottahan se kyl oli. Kun tultiin illalla meille mun poikaystävän kanssa, söin yhen kanapihvin ja vähän tomaattikeittoa. Tomaattikeitto on niin hyvää. Mulla oli kyl nälkä, mut ei mun ois noita tarvinu syyä, ainakaan molempia!

Lähdettiin käymään mun kaverilla, koska olin luvannu värjätä sen hiukset. En syöny lakua, mitä kaveri yritti kovasti tyrkyttää. Mutta join cokista. Ällöttää. Miks mun piti juua sitä? Lähettiin vielä käymään yhen kaverin bileissä ja siellä join pari hörppyä Fresitaa. Ihan turhaan. En ollut ees humalassa, joten sen juomisesta ei ollut mulle mitään hyötyä. Eikä mulla ollut edes jano.

Jo pelkästään näissä syömisissä on jo ihan liikaa. Mutta sitten, kun tultiin yöllä kotiin, niin tein poikaystävälle kolme leipää ja itsekin söin yhden, sen päällä oli auringonkuivattu tomaatti-levitettä, juustoa, kinkkua ja tomaattia. Teki vain mieli syödä koska poikaystäväkin söi. Ja en tehnyt eilen vatsalihaksia. En kehtaa tehdä poikaystävän edessä. Se on mua laihempi. Näytän ihan porsaalta sen vieressä. Se sais kenet vaan ja silti se on mun kanssa? Mun on pakko laihtua, että näytän sen vieressä hyvältä..

Oon ollu aika rohkee, ku oon kirjottanu tän.. Poikaystävä kattoo nimittäin mun takana telkkaria.. Mulla olis viel vaikka kuinka paljon kirjotettavaa, mut myöhemmin sitte. Huomenna lähden abiristeilylle. Ja tuun syömään ja juomaan paljon, tiiän sen. Mutta, risteilyn jälkeen on taas otettava kontrolli. Mut nyt meen poikaystävän kainaloon!

Myöhästyneet pikkujoulut

Söin riisiä ja varmaan kolmea erilaista kastiketta.. Meidän myöhästyneissä pikkujouluissa oli tarjolla kiinalaista ruokaa, nam! Ja jälkiruuaksi oli erilaisia kakkuja ja leivoksia, mutta niihin en koskenut. Ihme. En myöskään syönyt sipsiä enkä karkkeja, mitä oli tarjolla. Siitä olen ylpeä. Vaikka olenkin syönyt tänään vähän enemmän kuin mitä halusin, en todellakaan syönyt niin paljon, mitä kuvittelin syöväni. Monet haki toisen lautasellisen ruokaa. Itse en hakenut. Vaikka olisi tehnyt mieli. Nyt minun tekisi mieli syödä tämän päiväistä tomaattikeittoa. Mutta syön vasta huomenna.

Juotua tuli kuitenkin. Siideriä, lonkeroa ja raakaa viinaa. Ja oli ihan sairaan kivaa! Oikeesti, vaikka jokainen meidän lauluryhmästä on minua vähintään 17vuotta vanhempi, en tuntenut itseäni yhtään nuoremmaksi. Nautin olostani.

En tiedä, mitä teen poikaystäväni kanssa. Olemme seurustelleet noin vuoden ja kolme kuukautta. Tämä on kolmas yö peräkkäin, kun joudun nukkumaan yksin. Ja tämä on ihan kamalaa. Kysyin tänään häneltä, jos hän voisi kavereineen tulla hakemaan minut näistä pikkujouluista ja menisimme heille. No, hän ei viitsinyt kysyä heiltä. Ei jaksanut. Ei huvittanut. Hän ei kysynyt heiltä mitään. Kysyin, että haluaako hän minut heille. Hän sanoin joo. Mutta hän ei voinut kysyä kavereiltaan, että voisivatko he hakea minut kahden kilometrin päästä heidän kyytiinsä. Hän ei jaksanut, viitsinyt, ei huvittanut. En ymmärrä. Rakastaako hän minua? Hänen mukaansa rakastaa. Mutta ei vaan jaksanut kysyä. En ymmärrä. Kannattaako minun olla tämmöisen ihmisen kanssa? Auttakaa minua, en itse tiedä..


Ja anteeksi jos teksti on vähän sekalaista, olen vähän humalassa.. Ihan liikaa kaloreita on tullut tämän illan aikana.. Enpä kuitenkaan onneksi syönyt ihan niin paljoa kun luulin syöväni, tai kun olisin voinut syödä..

i look like a penguin

Huhhuh, keikka on ohi. Meillä on huomenna tän samaisen lauluryhmän kanssa vähän myöhäiset pikkujoulut.. Luvassa siis alkoholia ja ruokaa. En voi olla syömättä siel. Enkä kyl oikeestaan juomatta, koska en jaksa kattoo ite selvinpäin humalaisia ihmisiä. On varmaa vaa yritettävä olla syömättä ennen huomist iltaa. Paitsi jos meil on kotona ruoka. Sit en tiedä, et mitä teen.

En tänään enää syö mitään. Voisin kyl juua vaikka teetä. Ja pitää tehä viel vatsalihaksia. Mun olis pakko keksii joku liikuntamuoto, mistä tykkäisin. En tykkää oikein mistää. Osittain se johtuu siitä, että mulle on naurettu. Mun juoksutyylistä on aina keksitty vitsejä, ala-asteelta lähtien, ja edelleenkin keksitään. Aluks se oli ihan kivaa, "näytän pingviiniltä jeejee!". Mut loppujen lopuks se alko ärsyttää. Mikä mun juoksussa on muka niin huvittavaa? Musta tuntuu et kaverit kuvitteli vaan sen kaiken pingviinimäisyyden ja muun niitten päittensä sisällä. Ala-asteella jaksoin nauraa mukana. Yläasteella jaksoin välillä, mut silloin liikunta muitten katsoessa alko ahdistaa. En osaa. Näytän tyhmältä. Nyt lukiossa en enää reagoi kavereitten kommenteihin mitenkään. Sanokoot mitä vaa. Tiiän jo sen, että näytän tyhmältä. Kammoksun koulun liikkatunteja. No, onneks niitä nyt ei oo kyl vähään aikaan ollukkaan, eikä enää ainakaan lukiossa tuu olemaan. Yksin on ihan kiva liikkua, mut kunhan yhtään kukaan ei nää.

Maanantaina on tiedossa abiristeilly! Pelkään jo, että miten paljon tuun syömään siellä.. ja juomaan! Tänään käytiin äitin kanssa kaupoilla ja löysin parit kengät ja laukun. Ainakii toiset kengät ja laukun otan sinne laivalle mukaan. Aattelin, että voisin laittaa niistä vaikka kuvia tänne, jos teitä kiinnostaa? En jaksa ettiä netistä mitään kuvia tän tekstin sekaan, mut voisin aina välillä esitellä ostoksiani tai jotain muuta semmosta, ettei tää kävis ihan tylsäksi. Onks tää hirveen tylsää ilman kuvia, jaksaaks tätä lukea?

Kylläpäs tuli taas pitkä teksti. Kiitokset niille, ketkä viitsi lukea tän. ♥ Mulla on nälkä. Mut mä en syö. Jos mä joskus haluan olla laiha, mä en voi syödä aina silloin kun huvittaa.

Last Summer & Stuff

Viime kesä ei auttanut mua sitten laihtumaan yhtään. Oli viiminen koulupäivä ja mun polvilumpio meni pois paikoiltaan kesken polttopallon. Ei muuta ku puhelu 112seen ja ne tuli laittaa sen kipulääkkeiden avulla takasin paikalleen. Tää ei ollu eka kerta, kun mun polvelle kävi näin. Käytiin lääkärissä ja se sano että mun polvessa on rakennevika, eikä se korjaudu esim. jumppaamalla vaan se on pakko leikata. Kesän alku meni kotona maatessa, koska mun polvi oli tosi kipee paikoiltaan pois menemisen jälkeen. Sitten kun se parani, olikin eessä leikkaus ja leikkauksesta paranemisee meni loppu kesä. Kun koulu syksyllä jatku, mun polvi oli just ja just kunnossa. Eli viime kesä oli siis tosi paska.

Mitä tällä siis yritän sanoa, on se, että viime kesä kans lihotti mua paljon. Ilman viime kesää se 10kg ei olis ehkä tullut takasin. Masens vaan maata kotona ja kattoo telkkarii, niin syöminen sit toki piristi aina vähän.. Ja syötyy tuli ihan liikaa. Nyt kuitenkin aion laihtua. Mun on pakko.

Eilen illalla tein 100 vatsalihasta. Tänään oon aamulla juonu kahvia maidolla, syönyt ruisleivän missä oli juustoa ja meetwurstia (vasta syötyäni sen aloin aattelee, et paljon meetwurstissa on kaloreita..) ja äsken söin kaks perunaa ja lihapullakastiketta, 4 lihapullaa. Ja join maitoa. Kello on vasta kolme ja oon jo syönyt ihan liikaa.. Mut miten voisin olla syömättä ruokaa, kun syödään aina porukoitten kanssa samaan aikaan? Aamuisen leivän olisin kyl voinu jättää välistä.. Mutta, ajattelin etten syö enää tänää mitää. Paitsi et juon kyllä ja varmaan mehua. Meil on tänää illalla keikka semmosen a cappella lauluryhmän kanssa missä laulan, joten pakko juua ainakii mehuu ennen sitä, etten jännityksessä pökrää tai mitään, jos verensokerit on alhaal. :D

Ootan innolla että saisin mun isosiskolta tanssipelin lainaan. Pelaisin sitä joka päivä. En nimittäin tykkää muuten liikunnasta hirveesti. Mulla on kyl koira, joten sitä mun pitää lenkittää. Ja oon suunnilleen kerran viikossa käyny yhen mun kaverin kanssa lenkillä, mut nyt se on vähä jääny, ku on ollu penkkarit ja muutenkin pitäis lukee tuleviin yo-kokeisiin. Musta tulee siis toivonmukaan keväällä ylioppias! Ja toivottavasti oon silloin vähä hoikempi kun nyt.

No tulipas pitkä teksti.. Mulla olis vieläkin asiaa, mut taidanpa kertoa ne toisessa postauksessa, minkä luultavasti kirjoitan tänää myöhemin. Tää teksti on ehkä vähän tylsää, kun välissä ei oo kuvia tai mitään, mut voisin alkaa laittaa niitä aina jonnekin väliin. Ihanaa jos joku on jaksanu lukea tän. Mä tarvin oikeesti kannustusta. Muuten mä oon läski aina.

My Story

Mä en oo oikeestaan ikinä ollut laiha. Mitä nyt joskus pienenä, mutta joskus viidennellä luokalla aloin paisumaan. Ei sitä silloin mieti, että ei pitäis syyä liika. Yläasteella lihoin kaiken aikaa, kunnes joskus yhdeksännellä luokalla päätin lopettaa syömisen. En kuitenkaan lopettanut ihan kaikkea syömistä, mutta vähensin sitä aika lailla. Normaalisti söin karkkia ja sipsiä ja kaikkea herkkua, mutta nyt jätin kaiken. Pidin kirjaa syömisistäni ja parhaillaan söin pari leipää päivässä. Tein vatsalihaksia joka ilta, kävelin paikasta toiseen ja pelasin kuin hullu kotona tanssipeliä, monta tuntia. Paino tippui aika helposti.

Menin lukioon, enkä edelleenkään ollut yhtä laiha, kun kaikki lukiokaverini. Olin kuitenkin laihtunut huomattavasti, 10 kiloa, kaikki huomasivat sen ja se oli mahtavaa. Näytin paljon paremmalta vaatteissani ja teki mieli koko ajan shoppailla lisää. Enää en kuitenkaan kirjoittanut syömisiäni ylös ja aloin myös syömään suht normaalisti, mutta en samalla tavalla kuin ennen. Vältin edelleen herkkuja, mutta hyväksyin ne silloin tällöin. Vatsalihakset ja tanssipelit saivat jäädä. Pysyin suht hyvässä kunnossa koko ensimmäisen lukiovuoden, mutta toisen lukiovuoden keskivälillä tapahtui jotain ihanaa, mutta painon takia kamalaa: aloin seurustella. Ja lihoa!

Poikaystäväni on paras asia maailmassa, mutta hänen takiaan en enää jaksanut miettiä, että mitä syön. Söimme usein pitsaa ja sipsiä ja kaikkia herkkuja yhdessä ja niin liikuntakin unohtui. Nyt olemme seurustelleet reilun vuoden ja voin kertoa, että nuo 10 kiloa ovat jokainen tulleet takaisin. En välittänyt ennen, mutta en enää siedä peilikuvaani. Haluan ne 10 kiloa pois! Olen 160cm pitkä ja painan suunnilleen 70kiloa. Olen läski ja oksettavan näköinen. Rakkauden huumassa en vaan tajunnut sitä, mutta nyt, äidin huomautusten ja myös poikaystävän huomautusten myötä alan tajuta, että laihduttaa pitäisi. En saa itseäni helposti niskasta kiinni, mutta ajattelin, että jos kerron tuntemuksiani/syömisiäni täällä, laihduttaminen tulee helpommaksi. Tarvitsen kannustusta! En halua olla läski koko elämääni. Tällä kertaa en myöskään tyydy siihen, jos puntari näyttää 60kiloa. Se ei ole tarpeeksi, olen silloinkin oksettavan lihava.

Minusta on ihanaa, jos joku on jaksanut lukea tämän tekstin ja tehnyt sen vielä oksentamatta. Tiedän, että maailma on täynnä laihempia ihmisiä kuin minä ja siksi ehkä myös painoni tietäminen kauhistuttaa ja ällöttää.

Kuitenkin, tänään olen syönyt (ihan liikaa!):

- sämpylän, jonka sisällä oli pihvi (koska se oli vähän kuin oma tehty hamppari..), juustoa, ketsuppia ja salaattia

- vähän perunamuusia ja lohta

- juonut olen vettä, maitoa ja mehua

- ja sitten pahin.. olin tänään kaverini kanssa kaupungilla ja hän halusi Coffee Housesta vaahtokarkkikaakaon. Itse otin myös sellaisen, montakohan kaloria siinä on..